Biography

Maaliskuu 2014 / March 2014

Sen piti olla ihan tavallinen arkiaamu. Vanhimmat lapset kouluun ja vauvan kanssa kotona. Herään herätyskellon pirinään, nousen ylös ja kävelen poikien huoneeseen. Jotenkin on kauhean outo olo. Laitan valot päälle ja toivotan hyvää huomenta. Huimaa. Katson sänkyihin, mutta näkö on omituinen, näen suoraan eteenpäin, mutta en kunnolla sivuille. Pojat heräävät ja lähtevät kouluun. Menen vielä hetkeksi makoilemaan, kun vauva nukkuu vielä. Olo menee vain huonommaksi…

Tästä alkaa elämäni kovin kamppailu.

It was supposed to be an ordinary everyday morning. The oldest kids at school and with the baby at home. I wake up to the alarm clock, rising up and walking into the boys’ room. Somehow there is a terrible strange feeling. I’ll put the lights on and I wish you a good morning. Dizzying. I look at the beds, but the sight is strange, I can see straight ahead, but I don’t see left and right. The boys wake up and go to school. I’m still going to sleep for a moment while the baby is still sleeping. Feeling goes worse …

This is where my life’s struggle begins.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *